Digitalisaatio voi edistää sisälogistiikassa myös kestävää kehitystä

Sisälogistiikka, kuten kaikki muutkin alat, digitalisoituu vauhdilla, jolloin inventaariot ja rahtikirjat siirtyvät paperilta ruuduille ja toimintaa ohjataan yhä useammin tietojärjestelmillä. Samalla EU:n uusi CSRD-vastuullisuusdirektiivi tuo liiketoimintaan uusia kestävän kehityksen raportointivaatimuksia, jotka arvoketjujen kautta tulevat koskemaan myös pk-yrityksiä. Vaikka digitalisaatio ja kestävä kehitys voivat vaikuttaa isojen organisaatioiden, julkishallinnon ja sääntelyn tuomalta pakkopullalta, voi digitalisaatio todellisuudessa kuitenkin avata ovia kestävän kehityksen edistämiseen. Kestävä kehitys avaa taas osaltaan ovia työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja säästöihin.

 

Kirjoittaja: Antti Sipilä

Julkaistu: 12.6.2024

 

Kestävä kehitys ja kiertotalous

Kestävä kehitys sanaparina on varmasti kaikille jo tuttu, sillä siitä puhutaan nykyään mediassa ja politiikassa viikoittain. Puhuttaessa esiin nousevat etenkin sellaiset aiheet kuin ilmastonmuutos, luontokato ja kiertotalous. Arkikäsitys aiheista on usein juuri julkisen keskustelun värittämää ja yhä enenevässä määrin klikkikalastelun vuoksi raflaavien otsikkojen kautta kärjistynyttä. Käydään siis aluksi läpi lyhyesti, mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miten ne liittyvät liiketoimintaan.

Kestävä kehitys on nimensä mukaisesti kehitystä, se on ajattelumalli ja tekemisen tapa, jossa pyritään minimoimaan negatiiviset vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Koska tässä blogissa keskitytään sisälogistiikan ympäristövaikutuksiin, on keskiössä oman toiminnan jalanjäljen, eli negatiivisten vaikutusten minimoiminen ilmastoa ja luontoa kohtaan.

Kiertotalous on talousmalli, joka on kehitetty nykyisen, lineaaritaloudeksi nimetyn mallin rinnalle. Lineaaritaloudessa raaka-aineet otetaan luonnosta, ne hyödynnetään ja ne päätyvät jätteeksi, joka joko varastoidaan kaatopaikalle tai käytetään energiantuotantoon polttamalla. Kiertotalousmallissa käyttökelpoiset tuotteet pyritään mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäyttämään ja lopulta purkamaan uusiksi raaka-aineiksi kierrättämällä. Tällä pyritään kopioimaan luonnon kiertokulkua, josta se on saanut nimensä. Tämä talousmalli on myös sisälogistiikan alalla liiketoimintamahdollisuus, koska tavaraa tarvitsee varastoida useissa sen elinkaaren vaiheissa.

 

Digitalisaatio ilmasto- ja ympäristöystävällisesti

Jalanjälki kuvaa toiminnan negatiivisia ilmastovaikutuksia. Sen vastapari on kädenjälki, joka kuvaa positiivisia vaikutuksia ilmastolle. Digiratkaisut voivat tuottaa sisälogistiikassa kädenjälkivaikutuksia, mutta on hyvä myös ottaa huomioon digitalisaation aiheuttaman jalanjäljen minimointi. Kun yritys alkaa tehostaa toimintaansa digitaalisten työkalujen avulla, kannattaa se tehdä suoraan ilmasto- ja ympäristöseikat huomioon ottaen.

Yksi keino tähän on ICT-hankintojen kautta. ICT-hankinnat voi karkeasti jakaa laitteisiin, ohjelmistoihin ja palveluihin, kuten internet-yhteydet, pilvipalvelut ja verkkosivut. Laitteiden kohdalla ilmastojalanjäljen minimointi ja positiivisen kädenjäljen maksimointi on helpointa, esimerkiksi hankkimalla sellaisia laitteita, joilla on pitkä käyttöikä tai käytettyjä laitteita rankkoihin ympäristöihin, kuten tuotantoon. Uusien laitteiden kohdalla kannattaa suosia ympäristömerkittyjä, kuten TCO-sertifioituja laitteita. Käytöstä poistettavat laitteet voidaan antaa työntekijöille ja hajonneet laitteet viedä SER-kierrätykseen tai tuottajan kierrätettäväksi.

Ohjelmistojen hankinnassa kannattaa puolestaan ottaa huomioon niiden toimivuus vanhemmilla laitteilla, jotta ne ovat yhteensopivia laitehankintojen kanssa. Lisäksi voi suosia toimittajia, joilla on hiilineutraalisuusmerkki, käytössään ympäristöjärjestelmä tai ympäristösertifikaatti. Internet-yhteyksissä, puhelinliittymissä ja verkkosivupalveluissa kannattaa käyttää samoja vaatimuksia. Lisätietoa erilaisista ympäristöystävällisistä ICT-hankinnoista saat Green ICT -ekosysteemin internetportaalin hankkijan oppaasta.

 

Sisälogistiikan ympäristövaikutusten minimointi

Digitalisaation jalanjäljen huomioon ottamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omassa toiminnassaan ne seikat, joissa on kädenjälki, eli toiminta tuottaa positiivisia ilmastovaikutuksia. Näitä kädenjälkivaikutuksia on kartoitettu useammankin tahon toimesta, ja sisälogistiikassa niistä tärkeimmät liittyvät ajoneuvoihin, rakennuksiin ja työkoneisiin. Tärkeä käsite näiden kaikkien kohdalla on elinkaari ja sen hallinta. Elinkaariajattelussa otetaan huomioon laitteen ympäristövaikutukset sen raaka-aineiden tuotannosta aina laitteen käytöstä poistoon.

Luonnollisesti tärkeä tekijä ympäristövaikutuksissa ovat rakennukset, joita käytetään varastointiin. Erityisesti merkitystä on erityisolosuhteisilla rakennuksilla, kuten kylmätiloilla, lämpimillä tiloilla ja ilmastoiduilla tiloilla. Rakennusten ympäristövaikutusten minimoinnissa tärkeässä roolissa on ICT-avusteinen automaatio, joka toimii lähes kaikkeen energiankäytön optimointiin. Helppo tapa aloittaa kädenjäljen kasvattaminen on automaattinen valaistus, jossa rakennuksen valaistus on jaettu osioihin, jolloin valot voivat sammua ja syttyä varaston osissa tarpeen mukaan. Samoin rakennuksen tuuletus ja ilmastointi voidaan säätää esimerkiksi ilmanlaadun mittauksen mukaan. Uusissa rakennuksissa lämmityksen ja viilennyksen automaatio termostaattien avulla on jo arkipäivää.

Älyrakennuksen toinen puoli on sen sensorien tuottama data ja toiminnan jatko-optimointi saadun datan perusteella. Data-avusteisesti voidaan optimoida lastausta, tavaran liikuttamista, täyttöasteita, varastointipaikkoja ja varastointitapoja. Säästöt eivät yksittäisen teon seurauksena ole välttämättä suuria, mutta ne kumuloituvat tehokkuuden kasvaessa pidemmillä aikaväleillä.

Myös ilman älyteknologiaa voidaan tehostaa rakennusten energiatehokkuutta. Yksinkertaisin tapa on varmistaa, että tiloissa on niiden vaatima eristys kunnossa. Kylmätilojen kohdalla kannattaa myös tutustua viilennyksen tuottaman hukkalämmön hyötykäyttöön. Tehokkainta tämä on paikalliskäyttönä omien tilojen lämmityksessä.

Myös kulkuneuvojen, sisäajoneuvojen ja työkoneiden sekä muiden kuormaus- ja lastauslaitteiden kohdalla korostuu elinkaariajattelu. Pitkä laitteiden käyttöikä vähentää hankintojen tarvetta ja jakaa käytön ulkopuolisista toimista syntyvät vaikutukset pidemmälle aikavälille. Rakennuksen laitteissa älyteknologiaa voidaan käyttää avuksi seuraamaan niiden käyttödataa ja jos tässä datassa on poikkeamia, ne kertovat laitteen orastavasta viasta. Tämä mahdollistaa ennakoivaa huoltoa, joka pitää laitteen käyttökelpoisena pidempään ja samalla laitteiden käyttökatkot vähentyvät. Laitteiden käytöstä poistossa on tärkeää, että laitteen raaka-aineet päätyvät kierrätyksen kautta uuteen käyttöön.

 

Ympäristön lisäksi vaikutusta myös työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja talouteen

Kun ajoneuvot, rakennukset ja työkoneet ovat ajan tasalla ja työpaikan sisäilmanlaatu on kunnossa, lisääntyvät myös työhyvinvointi ja turvallisuus. Tämä parantaa työoloja ja vähentää poissaoloja, joilla on molemmilla positiivinen vaikutus myös tuottavuuteen ja työntekijöiden pysyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa ja laitteiden pitkät elinkaaret säästävätkin ympäristön lisäksi myös euroja. Kestävän kehityksen keinoja ei siis tehdä hyväntekeväisyydestä tai pakkopullana CSRD-raportoinnin takia, vaan ne ovat pitkäaikaisia investointeja yrityksen jatkuvuuteen ja tuottavuuteen.

Ja lopuksi kannattaa muistaa, että energiatehokkuuden lisäksi myös energianlähde on hyvä olla kunnossa. Ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja ovat uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima. Myös paikallinen pienenergiatuotanto voi joissain tapauksissa tulla kyseeseen, kun puhutaan suuremmista yksiköistä.

Hyvä tietää

Kaikella ihmistoiminnalla on suoria, epäsuoria ja rakenteellisia vaikutuksia maapallon luonnollisiin järjestelmiin, kuten ekosysteemeihin ja ilmastoon. Suorat vaikutukset ovat esimerkiksi hiilidioksidi- tai sulfaattipäästöjä ilmakehään. Epäsuorat vaikutukset tapahtuvat suorien vaikutusten seurauksena. Tästä esimerkki ovat sulfaattipäästöt, jotka ovat happamia ja voivat paikallisesti tehdä sateista happamampia. Rakenteelliset vaikutukset taas ovat laajoja järjestelmään liittyviä vaikutuksia. Esimerkiksi happamat sateet voivat happamoittaa maaperää, mikä heikentää sen laatua pienentäen satoja tai tappaen luontaisia kasvilajeja paikallisesti sukupuuttoon. Näiden muutosten kerrannaisvaikutuksena kyseisistä kasvilajeista riippuvaiset muut elämänmuodot kärsivät, mikä laskee ekosysteemin monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.

Ilmastonmuutos terminä viittaa nimenomaan ihmistoiminnan vaikutukseen ilmastossa, joka on monimutkainen järjestelmä. Nämä vaikutukset tulevat erilaisten päästöjen kautta, ja muutokset ilmakehän koostumuksessa voivat aiheuttaa esimerkiksi rakenteellisina vaikutuksina keskimääräistä lämpenemistä ja äärisääilmiöiden lisääntymistä.

Luontokato tarkoittaa luonnontilaisten alueiden vähenemistä ihmistoiminnan seurauksena. Luonnontilainen alue on sellainen, jossa ei ole ihmistoiminnan aiheuttamia ekosysteemimuutoksia. Tällaisia alueita on hyvin vähän jäljellä Euroopassa. Suomessa niitä on Euroopan tasolla eniten, ja täälläkin vain 2,9 % metsien ja soiden pinta-alasta on koskematonta.

Lue lisää aiheesta: